Lattian lipeöinti

Työläin ja aikaa vievin osuus Saanan ja Ollin remontissa on tähän mennessä ollut muovimattojen, laminaattien, linoleumien ja kokolattiamattojen alta löytyneiden puulattioiden hiominen. Varmasti helpompi tie olisi ollut asentaa päälle uudet lautalattiat, mutta koska kitti-, liima- ja pahvikerrosten alta löytyivät alkuperäiset ja hyväkuntoiset, paksut lautalankut, halusimme niissä näkyvän historian jäävän esiin.

Koulun kynnysten edessä olevat, oppilaiden vuosikymmenien aikana kuluttamat painaumat ja tulisijojen eteen palaneet kolot kuuluivat meistä niin oleellisesti talon tunnelmaan, ettemme halunneet peittää niitä uuden lattian alle. Lautojen päälle hyvin paksulti maalatun kansakoulun ruskean Permo-maalin oli silti odotettua haastavampi homma. Tahmea maali tarttui irroitettaessa kiinni kaikkiin välineisiin, ja hiomahommissa kokeiltiinkin kaikkia välineitä kuparilaikasta höylään ja lattian hioma- ja kiillotuskoneeseen, kulma- ja tasohiomakoneeseen sekä puhdistuslaikkoihin. Lattian tasaisuuden mukaan näitä kaikkia yhdistelemällä saimme lopulta toivomamme puhtaan pinnan.



Alusta asti toiveissamme oli lipeäkäsitellyt lautalattiat, jotta vaivalla hiotut lautalattiat jäisivät näkyviin ja toisivat mukavaa lämpöä huoneisiin. Suopakuuraus oli toinen mietitty ja perinteisempi vaihtoehto, mutta koska sama käsittely tulisi myös keittiöön, epäilimme hieman sen puhtaanapitoa ja lian tarttuvuutta vain kuurattuun pintaan, ja päädyimme siksi lipeäkäsittelyyn.

Domus Classican valikoimista löysimme perinteiseen lipeä-, öljy- ja suopakäsittelyyn sopivat aineet Conwoy-merkiltä*. Lipeän ohessa mukaan sai yksityiskohtaiset ohjeet lipeän käsittelystä, ja nämä löytyvät myös netistä täältä.



Lipeä on hyvä sekoittaa aluksi kunnolla, ja kaataa erilliseen ämpäriin. Lipeäsekoituksessa on vettä ja pohjalle helposti painuvaa natriumhydroksia, joten sitä kannattaa sekoittaa joka työvaiheen välissä. Lipeää käsitellessä on hyvä muistaa kunnon suojavarusteet, hengityssuojain, suojakäsineet ja suojalasit.

Lipeöinti aloitettiin hiomalla hienoksi ja puhdistamalla vanhan puun pinta. Puhdistuksen jälkeen puuhun siveltiin tasainen ja runsas kerros lipeää puun suuntaisesti ja annettiin kuivua seuraavaan päivään.



Lipeän kuivuttua pinta oli vaalentunut selkeästi kalkin noustua pintaan. Pinnasta hiottiin karhunkielellä ylimääräinen kalkki pois. Mikäli pinnasta haluaa vaaleamman, voi lipeäkäsittelyn toistaa, mutta koska itse toivoimme melko lämpimää sävyä, käsittelimme laudat lipeällä vain kerran.



Lipeäkäsittelyn jälkeen puu vaatii lisäkosteutusta öljystä, ja siksi pintaan siveltiin pellavaöljy. Öljyä löytyy sekä väritöntä että valkoiseksi aavistuksen sävytettyä. Koska käsittelimme lattian lipeällä vain kerran, päädyimme valkoiseen sävytettyyn öljyyn. Öljy levitettiin pintaan tasaisena kerroksena, jonka jälkeen se hangattiin karhunkielellä ja ylimääräinen öljy pyyhittiin pois rätillä. Öljyn kuivuttua lattia hiottiin punaisella karhunkielellä uudelleen, jonka jälkeen öljykäsittely uusittiin.

Öljyä käsitellessä on muistettava, ettei öljyä saa päästä valumaan lattian alle ja käytetyt rievut tulee polttaa tai upottaa veteen käytön jälkeen, jotteivat ne syty palamaan itsestään.



Öljyn kuivuttua pinta hiottiin vielä kerran. Lipeän oltua lattiassa n. viikon ajan, lattia kuurattiin vielä perinteisellä suopaliuoksella. Ensimmäisessä käsittelyssä seos tehdään vahvempana 1:10 suhteella ja pestään kahteen kertaan. Myöhemmin lattiaa pestäessä käytetään miedompaa 1:20 suhdetta.



Lopputuloksesta tuli todella vaivan arvoinen! Lattia on sävyltään ihana, ja tunnultaan todella pehmeä ja lämmin. Vanhan lattian kulunut pinta tulee hienosti esiin ja sointuu kauniisti uusiin seiniin. Huoneessa on nyt asuttu lipeäkäsitellyllä lattialla hetki, ja lattialle tulleet tahrat ja lika on tuntunut irtoavan suopakuuratusta pinnasta ihanan helposti pyyhkäisemällä. Tähän valintaan olemme todella tyytyväisiä, ja kova työ lattioiden kunnostuksessa kannatti!



* tuotteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan

Tallenna

Tallenna

Tallenna