Ulkoremontti käyntiin!
Toukolaakson remontti on kesän ja syksyn aikana alkanut vihdoin myös ulottumaan ulkopintoihin asti. Talon rapistunut ulkomaalaus on viime ajat saanut talon näyttämään hieman alakuloiselta ja kattokin kaipaili jo uutta pinnoitusta. Olimmekin siis helpottuneita ja innoissamme kun kesän aikana alkoi tapahtua ja talon ulkoinen ilme alkoi hitaasti mutta varmasti palautumaan entiseen loistoonsa. Ihan kaikkeen emme toki itsekään taivu, ja esimerkiksi kattotöihin sekä eteläpäädyn hirsipaikkauksiin palkkasimme ammattiapua.
Kesällä työt alkoivat katolta. Kattona meillä on alkuperäinen saumattu peltikatto. Sen vanha, mahdollisesti 70-luvun bitumipinnoite oli jo melko kulunut, mutta katto ei vielä kuitenkaan ollut pahemmin päässyt ruostumaan. Vanha saumapeltikattohan voi kyllä kestää yli satakin vuotta, mutta jos huoltotoimissa lipsutaan, saattaa katto olla ennen pitkää menetetty. Onneksi näin ei ihan vielä ollut päässyt käymään ja huolellisen painepesun jälkeen katossa oli joitain ruosteläikkiä ja muutamia paikattavia kohtia. Saimme kuin saimmekin pelastettua talomme yli 100 vuotiaan katon! Pinnoiteeksi valittiin ruotisissa yleisemmin myös peltikatoissa käytetty bitumimassa, samankaltainen joka katossa aiemminkin oli ollut. Massa antaa mukavan mattamustan pinnan ja tekee katolle hieman elastisen sekä hyvin suojaavan pinnan. Bitumilla suojatun vesikaton sanotaan olevan erittäin pitkäikäinen ja olemme luottavaisia tämän suhteen.
Maalausta varten piti pohtia talon väritystä. Olemme nähneet useita vanhoja valokuvia koulun alkuajoista, mutta mustavalkoisista kuvista ei väritystä luonnollisesti pystynyt päättelemään. Ostohetkellä talon väritys oli kahden eri keltaisen sävyinen vihreine listoituksineen. Nykyinen väritys oli Ollin isän käsialaa 1990-luvun loppupuolelta. Koulu oli vielä 1980-luvulla valkoisessa maalissa, mutta selvää oli, että tämä ei ollut alkuperäinen väritys. Yllätyimme kuitenkin suuresti kun eräänä keväisenä päivänä koulun entinen vahtimestari asteli taloomme mukanaan todellinen aarre, alkuperäinen pöytäkirja aivan koulun alkuvuosilta 1910-1937. Pöytäkirjaa tutkiessamme sieltä löytyi rehtori Edvin Laaksosen kirjaama alkuperäinen maaliresepti okrankeltaiselle keittomaalille. Enempää emme asiaa sitten pohtineetkaan ja väritys sai pysyä nykyisellään keltaisena. Ensin toki edessä on koko talosta huolellinen maalinpoisto, sillä vuosien mittaan oli myös sivelty hengittämätöntä lateksia pintaan. Talon seinien hengittävyys on ollut alusta asti yksi tärkeimmistä päämääristä remontissamme ja maaliksi valitsimmekin siis yksituumaisesti perinteisen öljymaalin. Keittomaaali taas ei enää olisi tullut pysymään aiemmin öljymaalatuissa laudoissa. Maaliksi valitsimme Virtasen maalitehtaan neljän öljyn maalin. Virtasen maaleissa meidät vakuutti maalin hyvät ominaisuudet, tärkeimpinä pitkä huoltoväli ja mahdollisuus maalata tarvittaessa talvellakin, sekä tietysti paikallisuus, onhan Virtasen tehdas vain hetken ajomatkan päässä Paraisilla. Iloksemme saimme lisäksi huomata, että me kaikki Toukolaaksossa jaamme Virtasen maalitehtaan kanssa avoimen ja positiivisen maailmankatsomuksen. Emme siis voi muuta kuin suositella isosti! Nyt joulukuun sateissa maalaus on auttamattomasti pysähdyksissä ilman kosteudun ollessa koko ajan liian korkea, mutta toivottavasti alkuvuodesta pakkasten saavuttua pääsemme kokeilemaan maalimme talvimaalausominaisuuksia.
Matiaksen ja Rositan olohuoneen sekä keittiön ikkunat entisöitiin samalla kun eteläpäädystä tehtiin hirsipaikkauksia. Alkuperäiset ikkunat ovat yksi tämän talon hienouksista, vaikka ikkunaentisöinti toisinaan tuntuukin uuvuttavan hitaalta urakalta. Emme kuitenkaan missään nimessä vaihtaisi näitä uusiin alumiini-ikkunoihin!
